Johtajan vaihdoksen myötä myös kuoron kokoonpanossa tapahtui muutoksia. Osasyynä tähän Hessu arvelee olevan hänen kuorolle säveltämänsä, melko haastavakin musiikki. Osaa kuoron pitkäaikaisia jäseniä uusien laulujen tyyli ei miellyttänyt, tai niiden harjoittelu tuntui tuttuihin, esimerkiksi vanhoihin venäläisiin kappaleisiin verrattuna liian työläältä. Toisia taas viehättivät Hessun sävellykset ja raikas ote.

Moniaalle haarautuvilta musiikin poluilta poimittua

1970-luvulla Hessu esiintyi säestäjänä muun muassa Agit Prop -yhtyeen mukana. Agit Prop äänitti vuonna 1972 Natalia-kappaleen, joka soi edelleen vahvasti myös Kullervo-kuoron ohjelmistossa.

Hessu oli myös löytänyt kansanperinteen ja kansansävelmät uudesta, koulumaailmasta tutusta poikkeavasta näkökulmasta. Hän oli 1970-luvun alussa tekemässä televisio-ohjelmasarjaa, jossa käytettiin perinteisiä, vanhoja kansanrunoja ja -sävelmiä. Tuolloin elettiin kansanmusiikkibuumin alkuaikoja, ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlat oli perustettu muutamaa vuotta aiemmin vuonna 1968. Muusikko ja Finnlevyn tuotantopäällikkö Topi Kärki oli nähnyt TV-ohjelman ja ehdotti Hessulle levyn tekemistä ohjelmassa kuulluista kappaleista. Finnlevyn vuonna 1975 julkaisemalla äänitteellä esiintyivät näyttelijät ja kansanmusiikkikvartetti. Sinun kanssas -LP:stä tuli varsin suosittu, ja levyä myytiin erinomaisen hyvin. Samanniminen kappale soi myös kuoron konserteissa.

Hessu alkoi kuoronjohtajaksi tultuaan säveltää kansanperinteestä ammentavia kuorosävellyksiä. Aika on iloita meidän -sävellyssarja on sävelletty Kullervo-kuoron 40-vuotiskonsertin pääteokseksi. Sitä ennen vuonna 1983 hän oli muokannut Kullervo-kuorolle kuorosovituksen Häälaulut-sarjasta, joka oli 1970–1980-luvun vaihteessa sävelletty kvartetoksi TV-ohjelmaan Kuu paistaa heliästi.

Opetustyö Sibelius-Akatemiassa

Hessu on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran Sibelius-Akatemiassa, jossa hän työskenteli sävellyksen ja musiikin teorian lehtorina kaikissa akatemian koulutusohjelmissa.

Kansanmusiikki tuli 1970-luvulla musiikkikasvatuksen opettajan Martti Pokelan myötä Sibelius-Akatemian koulumusiikkiosastolle (nyk. musiikkikasvatuksen aineryhmä). Tarjolla oli kansanmusiikin opetusta eri instrumenteissa, ja koulutusta kutsuttiin lempinimellä Martin saki. Kansanmusiikille perustettiin vuonna 1983 oppilaitokseen oma osastonsa.

Kun Sibelius-Akatemiassa ryhdyttiin kehittämään musiikin teorian opetusta, Hessu pyydettiin luomaan kansanmusiikkiosastolle soveltuvaa opetuskokonaisuutta. Siitä lähtien eli 1980-luvun puolivälistä asti Hessun opetustyö jakautui sävellyksen ja musiikin teorian osaston ja kansanmusiikkiosaston kesken. Eläkkeelle siirtymistään edeltäneinä vuosina Hessu keskittyi opettamaan sovitusta ja sävellystä yksinomaan kansanmusiikkiosastolla.

Yhteistyötä kirjailijoiden ja runoilijoiden kanssa

Hessun ystäväpiiriin on 1970-luvulta asti kuulunut paljon runoilijoita ja kirjailijoita, heidän joukossaan Pentti Saaritsa, Jouni Lompolo ("Origo"), Tommy Taberman ja Ilpo Tiihonen. Yhteistyö on rakentunut erilaisten tapaamisten ja kontaktien myötä mutkattomasti ja vastavuoroisesti toisinaan Hessun, toisinaan kirjoittajien aloitteesta. Tässä kirjoituksessa nostetaan esiin vain muutama esimerkki laajasta ja monipuolisesta yhteistyöstä.

Hessu teki musiikkia 1970–1990-luvuilla noin 20 pitkään elokuvaan. Niiden joukossa on Jörn Donnerin ohjaama, Märta Tikkasen samannimiseen romaaniin perustuva Miestä ei voi raiskata. Ohjaajan suunnitelmaan kuuluneen Jacques Brelin Ne me quitte pas -kappaleen käyttöoikeudet olisivat maksaneet huikeat 1.000.000 markkaa, joka olisi ylittänyt elokuvan budjetin. Hessu sai sävellystyön tehtäväkseen. Hessu, Taberman ja heidän puolisonsa työstivät sävellykseen ruotsin- ja suomenkieliset sanoitukset. Sången-kappaleen suomenkielinen version esitti Irina Milan ja ruotsinkielisen Lill Lindfors.

Kullervo-kuoron jouluohjelmistoon kuuluva, Ilpo Tiihosen sanoihin sävelletty Pehmeitä paketteja tehtiin vuonna 1977 TV-ohjelmasarjaan Kaikki mukaan. Kappale esitettiin televisiossa joulupäivänä, jonka esiintyjät viettivät TV-studion kirkkaiden kuvauslamppujen paahteessa. Kaikki mukaan -sarjaa varten sävellettiin myös suomalaisiin kansanrunoihin sovitettuja joululauluja. Viikonloppuisin osittain suorana lähetettävää ohjelmaa varten valmistettiin edeltävän viikon aikana lyhyitä katkelmia puhetta, sketsejä ja lauluja, joiden oli tarkoitus johdattaa katsojat seuraavaan ohjelmaan. Ohjelmasarjan aikana syntyi runsaasti monenlaista sävellysmateriaalia, josta osa otettiin kuoron ohjelmistoon ja joka kuuluu siihen edelleen, kuten muiden muassa Tiihosen sanoittamat kappaleet Pyyhkeeseen kirjailtu runo, Juustokaupan Margareetta sekä Rekiretki.

Hessu oli törmännyt 1970 Kirsi Kunnaan kääntämään tšekkoslovakialaiseen lastenkirjaan Nikkar-Tikkarin mäellä, jonka runoihin ja piirroksiin hän ihastui välittömästi. Kunnaan mukaan Nikkar-Tikkarin suomenkieliset lorut ovat käännösten sijaan uusia tekstejä. Tämä on ymmärrettävää, sillä eritoten runojen kääntäminen on tarkkaa ja herkkää alkutekstin tulkintaa sekä rytmien, ajatusten ja tunnelmien luomista. Hessu sävelsi Nikkar-Tikkarin loruihin useita kappaleita, jotka äänitettiin ja joita saattoi kuulla radiossa viikoittain. Kullervo-kuoro saa nauttia näiden oivaltavien, hauskojen ja herkkien kappaleiden esittämisestä.

Tarinoita kaikkiin tilanteisiin!

Hessulla on valtavasti musiikkiin, säveltämiseen, esiintymiseen ja muuhun kulttuuriin liittyvää tietoa ja tarinoita jaettavaksi. Mutkattomat, hauskat, koskettavat ja yllättävät tarinat tekevät kuoron esityksistä yleisölle helposti lähestyttäviä ja sydämellisiä. Hessun kertomat anekdootit ja esimerkiksi historiaa luotaavat tiedonmuruset toivottavat konserttiyleisöt tervetulleiksi ja johdattelevat kappaleiden maailmoihin niin heidät kuin kuorolaisetkin. Sekä esiintyjille että yleisölle aukeaa Hessun sanojen myötä avaria syvyyksiä lauluista nauttimiseen ja konserteista mukaan vietäviksi.

Meille Kullervo-kuorolaisille on suuri ilo saada olla osa laaja-alaisen ja luovan Hessun johtamaa instrumenttia!

Pia Karaspuro (ykkösaltto) ja Heidi Savolainen (kakkosaltto)

Ensimmäisissä harkoissa johtajamme Heikki toivoi, että kuoro valitsisi keskuudestaan työryhmän kuoron tammikuussa (18. päivänä) 2025 järjestettävän 80-vuotis- ja Heikin 40-vuotisen kuoronjohtajuus-juhlan suunnittelua varten. Näin tehtiin ja ensi askel kohti tammikuussa 2025 pidettävää suurta ja katkeransuloista juhlaa kohti on otettu. Tällä hetkellä varmaa juhlan osalta ovat vain teema, joka on kansanperinne sekä tieto siitä, että kyseessä on Heikin jäähyväiskonsetti.

kansanperinteellä sitten aloitimme tämän vuoden, kun kaikki kuorolaiset saivat Heikin vuosina 1987-88 säveltämän Annastuuna-sarjan nuottivihkon, kuoron kustantamana. Me, jotka lauloimme kyseistä sarjaa jo 1980-luvun lopussa, laitoimme hieman haikeina Hessun käsin kirjoittamat, jo kellertyneet nuotit arkistoihimme. Ensimmäisissä harjoituksissa lauloimme myös Hessun Häälauluja, jotka ovat useimmille kuorolaisille tuttuja.

Harjoituksen alussa Heikki kävi Annastuuna-sarjan kappaleita läpi varajohtajamme Ossin kanssa ja sen jälkeen kuoro jakautui harjoittelemaan niitä ja Häälauluja molempien johdolla – Hessulle miehet ja Ossille naiset.

Kraatari Kankeliinin, Tuu, tuu tupakkirullan ja Mettän hilli -manauksen sävelet ja kuvat yli 30 vuoden takaisista harjoituksista alkoivat nousta meille vanhoille laulajille vähitellen mieleen. Noin puolet kuorosta on "uusia laulajia", joille Hessun luomat stemmaäänitteet ovat olleet suureksi avuksi.

Annastuunat ovat rytmisesti vaativia ja Ossi onkin todennut, että varsinkin Kraatari kankeliinissa on vielä paljon tekemistä rytmisen tarkkuuden kanssa. Paljolti on kiinni siitä, että saadaan selkäytimeen 7/8-osaa tahtilajin rytmiikka, joka säännönmukaisesti kulkee aina alajakoina 3+2+2 (Ossin opit).

Näistä edellä mainituista biiseistä on nyt aloitettu ja näitä on harjoiteltu tammikuun treeneissä maanantaisin ja stemma-treeneissä yhtenä lauantaina. Jännityksellä odotamme, mitä muuta upeaa musiikkia saamme treenattavaksi vuoden mittaan. Hessu on maininnut, että juhlaohjelmistoon tulisi hänen sävellyksistään ainakin Pilvivene, Lähtenemmä laulamahan ja Armahan kulku. Kun kaikki esitettävät kappaleet on päätetty, säveltäjä on luvannut avata kappaleita ja niiden syntyä seuraavissa blogikirjoituksissa.

Juhlakonserttia ennen kuorolla on toki toukokuussa, maanantaina 6.5. perinteinen kevätkonsertti, jonka paikkana on tällä kertaa Annantalo. 

Lilli Heikkilä, kakkossopraano

"Tuo pehmeitä paketteja" on vihdoin taltioitu

Heikki Valpolan iki-ihana joululaulu Tuo pehmeitä paketteja Ilpo Tiihosen runoon on saatu viimein taltioitua. Se löytyy kuoron Youtube-kanavalta. Tuo kappale on kuorolaisille rakas ja sitä on laulettu aikanaan omille lapsille ja nyt jo lapsenlapsille

Heikki kertoo sävellyksen alkuvaiheista seuraavaa:

Vuonna 1977 TV1 lanseerasi ohjelmaformaatin nimlellä Kaikki mukaan, mikä tarkoitti sitä, että lauantai-iltaisin koko ohjelmatarjontaa isännöi joku tunnettu henkilö tiimeineen kuukauden ajan tuottamalla varsinaisten ohjelmien väliin juontoja, puhetta, musiikkia ja sketsejä. Joulukuun isäntänä oli Yleisradion silloinen pääkuuluttaja Pentti Fagerholm (nykyisin paremmin tunnettu Michael Monroen isänä). Ohjaajina toimivat Erkki Pohjanheimo ja Seppo Seppälä, käsikirjoittajina Timo Lapila ja Ilpo Tiihonen, näyttelijöinä Rea Mauranen, Tapio Aarre-Ahtio ja Erkki Saarela. Jossakin vaiheessa mukaan tuli vielä Kristiina Elstelä. Tiimin säveltäjä-kapellimestari olin minä ja muusikkoina oli mukana vaihteleva joukko soittajia; minun lisäkseni ainakin Rantasen Matti oli mukana koko kuukauden.

Sketsit kirjoitettiin ja laulut sävellettiin viikolla, lauantaina vietettin studiolla koko päivä harjoitellen ja pätkiä nauhoitellen. Osa sketseistä ja lauluista lähetettiin ulos suorina, osa nauhoitteina.
Ikimuistoinen päivä oli joulupäivä, joka myös vietettiin studiolla aamuvarhaisesta iltamyöhään. Isäntä kutsui itselleen viikonloppuina myös vieraita, joulupäivän vieras oli arvokas, leppoisasti myhäilevä kreivi Carl-Erik Creutz, Penan edeltäjä pääkuuluttajana. Studioon oli rakennettu jopa joulusauna, jota myös oikeasti käytettiiin.

Kullervo-kuoron kannalta tuon kuukauden tuotokset olivat huimat: yhtenä lauantaina oltiin tansseissa, jossa laulusolisti Rea esitti Juustokaupan Margareetan ja Pyyhkeeseen kirjaillun runon (nämä laulut ovat kuuluneet Kullervon ohjelmistoon jo yli 30 vuoden ajan/kirjoittajan huom.). Seuraavaksi (muistaakseni) odoteltiin joulua Rekiretken (sanat Ilpo Tiihosen/kirjoitajan huom.) ja Pehmeiden pakettien tunnelmissa. Kaiken huipuksi joulupäivänä laulettiin ekaa kertaa uusin sävelin Joulua odotellessa, Joko meille Joulu joutu, Jouvu sukka jouluksi ja Teelä on ohrat halla pannu!

Tänä päivänä tarvitsemme hyvää mieltä, kauniita sanoja ja säveliä. Rauhasta pitää puhua, kirjoittaa ja laulaa. Edellä mainitut Heikin säveltämät joululaulut – myös Pehmeät paketit - kuullaan Kullervon yhteislaulukonsertissa Käpylän työväentalolla tiistaina 5.12.2023 klo 18-20.

Lilli Heikkilä, kakkossopraano

Kullervoisten kautta aikojen ensimmäinen osallistuminen ArtoGoesKapakka-esiintymissä tapahtui jo vuotta ennen virallista kuorojen kapakkakiertuetradition alkua vuonna 1994: kuoro lauloi Korkeavuorenkadulla, johtajamme Hessu oli kadun toisella puolella ja autoja kulki tässä välissä. Kokemus oli uusi, ideana hauska ja selvästi kehityskelpoinen. Seuraavana vuonna kuorot esiintyivätkin jo kapakoissa – välttämättä ympäristö ei silti ole ollut autotietä hiljaisempi.

Kuorolle on ollut suuri ilo päästä esiintymään erilaisissa ravintoloissa ja baareissa hyvinkin monenlaiselle yleisölle.
Vahvasti muistoissa on esiintyminen kapakassa, jossa ei ehkä aiemmin ollut jukeboxia kummempaa kuunneltu ja yleisössä oli enemmänkin elämää nähneitä miehiä. Kuoro oli valmiiksi hiukan lannistunut, että tältä keikalta ei ehkä aplodeja tai edes kiinnostusta heru. Mutta niin vaan yleisö keskittyi kuuntelemaan intensiivisesti, taisi joku pyyhkiä kyyneleitä silmäkulmistaankin keikan päätteeksi.

Hauskoja muistoja Kuorojen kierrokselta on tarttunut mieleen yhdelle jos toiselle kuorolaiselle. Esiintymiset Juttutuvassa olivat vuosia tapahtuman kohokohta, koska siellä meitä odotti aina innokas yleisö. Nyttemmin tuo traditio on vaihtunut aivan erilaisiin ja uusiin esiintymispaikkoihin, mikä sekin on hauskaa. Vuosi sitten ensimmäinen esiintymisemme oli Kauppatorilla. Hävisimme äänessä täysin vieressä samaan aikaan aloittaneen Ismo Alangon Allas-keikalle. Hämmentävää kyllä, yleisö ei tästä huolimatta kaikonnut. Palautettakin saimme: " Vaikka vastarannalta kuului kovaa, onnistui uppoutuminen teidän esityksiinne, oli hienoja kappaleita ja tulkintoja."

Ensi vuonna taas!

Ilona Nukari ja Paula Lavi, sopraanoja kumpainenkin

Kohti Kullervo-kuoron 80-vuotisjuhlakonserttia –

välähdyksiä Hessun vuosista

Kullervo-kuoro täyttää ensi vuonna 80 vuotta. Kullervot valmistautuvat juhlavuoteen paitsi harjoittelemalla ahkerasti myös muisteluin, haastatteluin ja kuvin tässä kotisivujen blogissa ja Kullervo-kuoro-facebook-sivulla.

Tämä teksti on ensimmäinen kirjoitus Kohti juhlakonserttia -sarjassa.

Tässä muistellaan ensi vuonna 40 vuotta kuoroa johtaneen Heikki "Hessu" Valpolan aikaisten vuosien tunnelmia ja tapahtumia. Syvemmin kuoron 80-vuotisesta historiasta, Heikin sävellyksistä, juhla- ym. konserteista, iltamista, matkoista, kilpailuihin osallistumisista ja muista Kullervon seikkailuista voit lukea seuraavista Kullervon Kohti juhlakonserttia -blogin kirjoituksista. 

Harjoitukset pidettiin 1980-luvulla Kulttuuritalolla, myöhemmin lyhyen aikaa Kampin palvelukeskuksessa ja pitempään Töölön ala-asteella. Töölön harjoitusten jälkeen meillä oli tapana kokoontua läheiseen keilabaariin yksille. Puhelinautomaatista soittamalla varmistettiin, että kotona on kaikki hyvin. Vuonna 2019 aloimme harjoitella Stadin ammattiopistossa Vallilassa; nykyään tarvetta ja voimia harjoitusten jälkeiseen kokoontumiseen ei ole enää ollut.

1980-luvulla kuorotiedotteet lähetettiin maapostitse kotiin, mutta jossain vaiheessa siirryimme sähköpostiin. Ilmassa oli tekemisen meininkiä: Opettelimme Hessun haastavia teoksia ja esityksissä lauloimme kappaleet ilman nuotteja. Tästä syntyi aivan erityinen vuorovaikutus kuoron, johtajan ja yleisön välille. Esityksiä höystettiin myös liikkeillä, jotka olivat Heikin Tiina-vaimon käsialaa. Liikehdinnästä saimme nimen "Valpolan vaeltajat".

Yhteistyökumppaneita meillä on riittänyt: Olemme esiintyneet mm. Koiton laulun, Hyvinkään työväen sekakuoron, Siller-kuoron, Espoon viihdeorkesterin, Helsingin balalaikkaorkesterin, Karkkilan mieskuoron ja viihdekuoron kanssa. Hessun verkostojen avulla olemme päässeet tutustumaan ammattilaisiin; muusikoihin, näyttelijöihin, tanssijoihin ja runoilijoihin.

Heikin yhteistyö runoilija Ilpo Tiihosen kanssa tuotti kuusiosaisen laulusarjan "Tiihosia" eli Heikin sävellyksiä Ilpon runoihin. Esitimme Tiihoset ensimmäistä kertaa v. 1990. Nuo laulut ovat kulkeneet sen jälkeen mukanamme keikoilla ja konserteissa vuosikymmeniä. Meillä oli myös kunnia esiintyä Ilpon muistojuhlassa syksyllä 2021.

Heikin musiikki ja Kullervon henki ovat ne asiat, jotka ovat liimanneet meistä useat vuosikymmeniksi kuoroon. Monet kuorolaisten syntymäpäivät, häät ja nyttemmin myös eläkejuhlat olemme viettäneet yhdessä, tietysti laulun kera. Kuorolaulajasta juhlat ilman musiikkia ovat pitkästyttäviä. Meille on syntynyt lapsia, jotka ovat kasvaneet Heikin musiikkia kuunnellen. Kätilöopistolla olemme laulaneet vastasyntyneelle "Neiti Helsinkiä" ja Naistenklinikalla "Blanterin kehtolaulua".

Juhlakonserteissa olemme juhlineet kuoron pyöreitä ja noin vuorokauden kestävissä pikkujouluissa, viikonloppuseminaareissa ja ulkomaanmatkoilla meistä on tullut entistä tiiviimpi yhteisö, josta olemme saaneet elinikäisiä ystäviä. Heikin aikana kuorossa on ollut useita lauluryhmiä, mm. kaksi kvartettia ja yksi kvintetti.

Ossin sinnikkäiden harjoitusten myötä kuoron sointi alkoi parantua ja saimme kuoroon uusia laulajia. Ossi toimii nykyisin kuoron toisena johtajana. Lisää Heikistä ja Ossista saatte lukea tulevissa blogi-kirjoituksissa.

Viime vuoden kevätkonsertissa 2022 seisoimme Hakasalmen huvilassa Ukrainan lipun väriset ruusukkeet rinnassa. Aloitimme konsertin laulamalla Hessun Koivun. Laulu kertoo sodan julmuudesta, mutta myös siitä, kuinka kallion laelle jää yksi koivu kasvamaan ja viimein raikkautta tuoksuen tuo koivu humajaa.

Kevään 2023 eli ensi maanantaina 22.5. Hakasalmessa pidettävän kevätkonsertin ohjelma on keväisen kaunis. Palaamme taas Aika on iloita meidän –sarjaan ja häälauluihin ja ehkä saamme kuulla taas myös "Natalian".

Kuoron 80-vuotiskonsertti on syksyllä 2024 tai vuoden 2025 alussa. Hessu on ilmoittanut johtavansa kuoroa ainakin siihen asti.

Marja Liisa (Lilli) Heikkilä, kakkossopraano.